17.1.2012
Vauvanvaatekeräys
Lue lisää »
9.1.2012
Uusi vapaaehtoistiimi vauhdissa
Lue lisää »
18.12.2011
Eettinen joululahjakampanjamme Apu-lehden jutussa
Lue lisää »
Kulttuurikameleontit ry
Ajankohtaista
Uusimmat blogitekstit
-
17.2.2012 17:31
Turvakoti yllätti positiivisesti
Lue lisää » -
27.1.2012
Kairo ottaa ja antaa paljon
Lue lisää » -
12.1.2012
Lapsille kuuluu hyvää
Lue lisää »
Turvakoti yllätti positiivisestiPerjantai 17.2.2012 klo 17:31 - Merja Koivuluhta Pääsin vierailemaan Moqattamin turvakodissa kahtena päivänä joulun aikoihin. Turvakoti teki minuun suuren vaikutuksen. |
Kairo ottaa ja antaa paljonPerjantai 27.1.2012 - Johanna Lamminen Saavuin Kairoon kolme viikkoa sitten tekemään työharjoitteluni Satakunnan ammattikorkeakoulun sosionomilinjalta (AMK). Teen harjoitteluni Kulttuurikameleonttien kautta Hope Village Societyn nuorten äitien turvakodilla. Tämä on ensimmäinen kertani Egyptissä. |
Lapsille kuuluu hyvääTorstai 12.1.2012 - Aino Vesanen Kun olin katulapsiprojektissa viime vuonna vapaaehtoistöissä, eniten minua painoi Mokattamin nuorten äitien turvakodilla olevien lasten tilanne: Turvakoti oli suunniteltu sinne tulevia nuoria naisia varten, ja lapset ikäänkuin vain pyörivät jaloissa ilman erityishuomiota tai erityisen kehittävää tekemistä, milloin kenenkin komenneltavina. |
Koululaiset toteuttivat vaatekeräyksenTiistai 10.1.2012 - Senni Jyrkiäinen Aloitan kirjoitukseni kertomalla eräästä kouluvierailupäivästä muutaman vuoden takaa. Olin tuolloin pitämässä tietoiskua Egyptin katulasten tilanteesta Hämeenlinnan normaalikoulun oppilaille. Tarinat katulasten elämästä herättivät alakoulun oppilaat pohtimaan elämän eriarvoisuutta ja miettimään auttamistapoja. |
Moqattam sydämessäSunnuntai 20.11.2011 - Eija Ahvo Palasin 3 viikkoa sitten Kairon Moqattamilta, tyttöjen turvakodilta, oltuani siellä kaksi viikkoa vapaaehtoistyössä. Paluu ”arkeen” on ollut erilaista kuin edellisellä kerralla kotiuduttuani. Tytöt ovat mielessäni päivittäin ja varsinkin nyt, kun Kairossa kuohuu taas. |
Uutta oppimassaSunnuntai 23.10.2011 - Anne Flinkkilä Kun tulin pariksi viikoksi Kairoon, ajattelin käydä muutamana päivänä leppoisasti moikkaamassa Mokattamin nuorten katuäitien turvakodin tuttuja tyttöjä ja tarkistamassa, kuka on jo saanut vauvan. Toisin kuitenkin kävi, muutaman muuttuneen olosuhteen vuoksi huomasinkin yhtäkkiä vetäväni tyttöjen hartaasti odottamaa korutyöpajaa! |
Vapaaehtoisen kuulumisiaLauantai 22.10.2011 klo 7:04 - Kirsi Pietilä Tiistaina 18.10. vierailin egyptiläisissä turvakodeissa suomalaisen hyväntekeväisyysorganisaation, Kulttuurikameleonttien kanssa. Ensimmäinen turvakoti oli moskeijan alakerrassa. Vastaamme hyökkäsi 12 iloista lasta, jotka kyynärpäin kilpailivat meidän huomiosta ja sylistä. Kielimuurista huolimatta lasten kanssa löytyi paljon hauskaa tekemistä. Lapset opettivat minulle arabiaa ja minä taas opetin heille suomalaisia loruja ja lauluja. Lasten läheisyydenkaipuu oli koskettavaa ja minulla olikin vähintään yksi lapsi sylissäni koko vierailun ajan. Seuraavassa turvakodissa tapasimme äitejä ja pieniä vauvoja. |
VäärinymmärtämisestäPerjantai 21.10.2011 klo 18:19 - Susanna Salem-Ahola Pääsin viimein eilen käymään Mokattamilla sijaitsevassa katuäitien ja |
Tunteita ja tuoksuja turvakodissaTiistai 18.10.2011 klo 19:24 - Anne Flinkkilä Kun toukokuun lopussa, yhdeksän viikon Kairo-elämän jälkeen palasin Suomeen, en oikein tiennyt koska palaisin, ja näkisinkö Mokattaminen turvakodin tyttöjä ja lapsia enää koskaan. Nyt on lokakuu, ja minulla oli kuin olikin tilaisuus tulla pariksi viikoksi Kairoon. Jälleennäkemiset turvakodilla olivat järisyttävä kokemus. |
Toivoa ja uskoa parempaan huomiseenTorstai 13.10.2011 - Lotta Malmirinta
Aloitin vapaaehtoistyön Hope Village Societyn Moqattamin toimipisteessä katuäitien turvakodissa maaliskuun alussa. Olen ehtinyt käydä katsomassa tyttöjä kolme kertaa tämän kuluneen kuukauden aikana ja tutustua paremmin heihin ja turvakodin toimintaan. Entisten käsityöprojektien lisäksi osaa tytöistä on hiljattain alettu kouluttaa maalaamaan kasin kankaalle. |
Aid-juhlaTiistai 6.9.2011 klo 19:38 - Frida Issakainen Mokattamin uuden yksikön muutto siirtyi Ramadanista johtuen hieman pidemmälle. Ramadan kuukausi päättyy Aid- juhlaan, jota muslimit yleensä viettävät perheen tai jopa koko suvun kesken. Näin tietenkin myös työntekijöiden kohdalla, ja useimmat Mokattamin turvakodin henkilökunnasta viettävät lomaa Ramadanin päättyessä. Olen itse tällä hetkellä Suomessa, mutta olen pitänyt puhelimitse yhteyttä Kairoon ja nyt uusi yksikkö on auki. Uuden yksikön avaaminen on ollut taloudellinen haaste Hope Village Societylle ja Kulttuurikameleontit ry:n tuki on tärkeämpää kuin koskaan aiemmin. Vietimme Aid-juhlaa hieman etukäteen, sillä halusin osallistua tähän tärkeään juhlaan ennen Suomeen matkustamistani. Aamu alkoi sillä, että siivosimme yhdessä koko turvakodin ja pakkasimme vielä loput uuteen yksikköön siirtyvät tavarat. Tunnelma oli iloinen, mutta samaan aikaan haikea. Olemmekin kertoneet teille aiemmin, että katulasten on hyvin vaikeaa käsitellä tunteita jotka liittyvät hylätyksi tulemiseen. Heille jopa viikonlopun mittainen ero tärkeästä henkilöstä voi tuntua ylivoimaisen suurelta. Vaikka olinkin kertonut tytöille matkastani useaan kertaan aiemmin, itku oli herkässä. Osa tytöistä ei voinut käsittää sitä, että Egypti ei ole kotimaani, vaikka kotini onkin ollut siellä jo useamman vuoden ajan. Keskustelimme pettymyksistä ja tunteiden näyttämisestä tuona päivänä paljon. |
Lämmin Tervehdys Kairon Katulasten Ystävät!Torstai 25.8.2011 klo 19:13 - Mia Aittola ja Johan Löfman Meillä oli ilo ja kunnia vierailla vuodenvaihteessa katulasten turvakodissa Mokattamilla parin viikon lomamatkan aikana – juuri ennen kuin kansa nousi Egyptissä barrikadeille. Olimme jonkin aikaa jo pyöritelleet mielessä mahdollisuutta tukea jotakin tämänkaltaista toimintaa yrityksemme kautta, ja juuri ennen matkaa saimme kuulla katulapsihankkeesta. Sen kutsu oli voimakas, joten halusimme kuulla, nähdä ja kokea lähemmin, mistä oli kyse. Näin tapasimme Frida Issakaisen, joka ystävällisesti järjesti meille ikimuistoisen kohtaamisen lasten kanssa, sekä Arvosen Päivin, joka valotti meille toiminnan puitteita ja tulevaisuuden visioita. Lapset jättivät tähtisilmineen ja aurinkohymyineen koskettavan jälkensä sydämiimme – ja märät pusut kameraan, kun jokainen halusi nähdä sieltä oman kuvansa! Itseäni kosketti ehkä eniten oivallus siitä, että säälin sijaan näin edessäni olevan ihmisen ainutlaatuisen kauneuden ja potentiaalin, joka odottaa kiihkeänä mahdollisuutta päästä vaikuttamaan maailmaan. |
Iso askel eteenpäin!Sunnuntai 7.8.2011 klo 19:57 - Frida Issakainen Viime päivät olemme olleet kovin kiireisiä Mokattamin nuorten katuäitien turvakodilla. Kultttuurikameleontit ry on tehnyt töitä Mokattamin nuorten katuäitien turvakodilla asuvien äidittömien lasten olojen parantamisen eteen paljon, ja nyt vihdoin voimme julkistaa yhden suuren unelman toteutuneen. Pienet äidittömät lapset muuttavat toivottavasti jo tämän viikon aikana kokonaan uuteen yksikköön joka avataan toisen turvakodin läheisyyteen myös Mokattamille. |
Lisää kuulumisia morsiamen elämästä!Sunnuntai 7.8.2011 klo 16:36 - Frida Issakainen Laitoin tämän tuonne häät-otsikon alle tiedoksi, mutta laitetaan nyt vielä ihan omaan otsikkoon, ettei teiltä jää näin hienot uutiset välistä. Lisää hyviä uutisia tulossa myöhemmin tänään! Mutta tässä siis kuulumisia Sherinistä; Sherin on nyt ollut naimisissa reilun kuukauden ja hän on käynyt poikansa kanssa Mokattamilla vierailulla. Kuten aiemmin kerroinkin Sherin asui turvakodilla monta vuotta ja osa tytöistä on hänelle kuin siskoja ja osa työntekijöistä läheisempiä kuin hänen omat vanhemmat. Avioliitto on sujunut hyvin ja Sherin on hyvin tyytyväinen siihen, että voi edelleenkin työskennellä kanssamme korutyöpajalla ja hänen miehensä jopa kannustaa tekemään töitä. Kaikista tärkeintä kuitenkin Sherinin kuulumisista oli se, että mies on ollut rakastava ja hellä. Ei pelkästään Sherinille, vaan myös hänen pojalleen. Mies on hyväksynyt Sherinin historian ja ottanut pojan kasvattaakseen kuin omansa. Eli joskus todella voi käydä niinkin, että vaikeuksista noustaan voittoon. Toivomme tälle perheelle kaikkea hyvää ja onnellisia vuosia läpi elämän! |
HäätPerjantai 24.6.2011 klo 16:47 - Frida Issakainen Eilen meillä oli Mokattamin nuorten katuäitien turvakodilla häät. Sherin, joka on asunut turvakodilla jo viisi vuotta ja hänellä on yksi poika, meni naimisiin. Sulhanen löytyi aiemmin avioituneen katuäidin suvusta. Häihin valmistautuminen alkaa Egyptissä jo hyvissä ajoin. Sulhasen kuuluu hankkia asunto ja yhdessä kihlapari kalustaa asunnon täysin. Katulasten ja hyvin köyhien kohdalla asunto on kuitenkin yleensä vaatimaton ja kotiin hankitaan vain kaikkein tarpeellisin. Hope Village Society avustaa nuoria taloudellisesti kodin perustamisessa. Sherin oli hyvin tyytyväinen morsian, hänellä on onni saada mies joka on hoitanut kaiken tarpeellisen kotiin. |
PalovammapotilasTiistai 14.6.2011 klo 18:29 - Frida Issakainen Eilen olimme Venlan kanssa tyttöjen päiväkeskuksessa. Olimme juuri juttelemassa johtajan huoneessa kun sisälle tuli äiti kantaen velttoa lasta. Aluksi luulin, että lapsi vain nukkuu, mutta kun johtaja kyseli äidiltä sairaalareissusta kiinnitin lapseen huomioni. Lapsen jalka oli sideharsojen peitossa, mutta harsojen välistä pilkotti pahoin palanut reisi. Pyysin saada nähdä lapsen vammat ja näin, että sideharso oli jo ikävästi kuivunut palaneeseen ihoon kiinni. Äiti kertoi, että tyttö (1,5vuotias) oli saanut edellisenä iltana kiehuvaa vettä päällensä. Tyttö oli sokissa ja selvästikin sairaalahoidon tarpeessa. Tytön äiti oli käyttänyt tyttöä sairaalassa, mutta siellä olivat vain laittaneet siteen ja sanoneet, että side pitää vaihtaa päivittäin. Venlan kanssa olimme kovin järkyttyneitä siitä, että lapsi ei ollut saanut riittävää hoitoa. Äiti on katuäiti, jolla ei ollut edes kenkiä, ja hänelle oli sanottu, ettei sairaalassa ole paikkoja ja vaikka olisikin, lapsi ei tarvitse sairaalahoitoa. |
Kesäiset tuulet puhaltavatSunnuntai 12.6.2011 klo 13:41 - Frida Issakainen Kuten varmasti tiedätkin, turvakodeissa asuminen on katulapsille täysin vapaaehtoista ja nuoren omien ehtojen mukaista. Mokattamin nuorten katuäitien turvakodin ovella on riippulukko, mutta sillä pyritään ehkäisemään ylimääräisiä sisään tulijoita. Lähtevät pääsevät aina lähtemään. Kadulla eläneen lapsen ja nuoren sopeutumisprosessi takaisin yhteiskunnan ja yhteisön sääntöjen mukaiseen elämään on pitkä ja haasteellinen. Tämän prosessin onnistumisen kannalta on välttämätöntä, että se tapahtuu lapsen ja nuoren omasta halusta ja tahdosta – pakottamalla ei tuloksia saavuteta. |
Kaikki alkaa koulutuksestaMaanantai 23.5.2011 klo 14:34 - Aino Vesanen Oma kolmipäiväinen vapaaehtoistyöviikkoni menee usein tätä rataa: tiistaina Mokattamille korupajaan ja keskiviikkona poikien päiväkeskukseen Fridan ja Annen kanssa, torstaina tai viikonloppuna taas Mokattamille, monesti itsekseni. Viime torstai oli aika tyypillinen ”sooloilupäivä”: Aamulla tanssittiin tyttöjen kanssa, sitten tanssitin lapsia (mukanani iPod ja matkakaiuttimet) ja luin heille satua, lopunpäivää autoin oppimisintoisia tyttöjä kirjoitusharjoituksissa, sitten lounastin heidän kanssaan ja lähdin kotiin. Turvakotiin tulevilla teinitytöillä on monenlaisia koulutaustoja: osa ei ole päässyt kouluun juuri ollenkaan, jotkut ovat käyneet lukiotakin ja loput kaikkea siltä väliltä. Lisäksi muistutettakoon, että valtion koulut eivät ole kovinkaan hyvätasoisen maineessa täällä, ja epäilen, että näistä tytöistä kellään olisi ollut mahdollisuutta päästä rikkaiden tasokkaampiin (täkäläisessä mittakaavassa..) kouluihin. Siitä, että ihminen on esim. ”peruskoulun käynyt” ei siis voi täällä paljon päätellä, toisin kuin suomalaisesta, tasa-arvoisesta ja maailman huipputasoa olevasta peruskoulutuksesta puhuttaessa. |
Pojat pärjäävät aina?Torstai 5.5.2011 klo 17:19 - Frida Issakainen Olimme eilen vapaaehtoisten, Annen ja Ainon, kanssa poikien päiväkeskuksessa. Ensimmäinen kysymys jonka pojat esittivät, oli se, että miksi emme tulleetkaan viimeksi sovittuna päivänä. Vetää ihmisen aika hiljaiseksi kun poikajoukko katsoo surkeilla nappisilmillään ja kertoo, että he olivat odottaneet meitä kovasti. Tässä huomaamme sen, että meille niin pieni ja mitätön muutos voi olla suuri pettymys lapsille jotka ovat muutenkin kokeneet elämässä suuria pettymyksiä. |
EI SAA OTTAA!Keskiviikko 27.4.2011 klo 19:06 - Anne Flinkkilä Habiba, Sara, Zizo, Zanaa ja muut Mokattamin orpolapset olisivat iso haaste kielitaitoiselle ammattikasvattajallekin. Moni olisi vakavan ohjauksen ja jopa terapian tarpeessa. Joudun siis puolikielisenä humanistinretkuna varsin haastaviin tilantesiin, kun yritämme järjestää lapsille pientä yhteistä toimintaa. En ole itse koskaan ollut mikään leikkijä-laulattajaäiti, vaan kasvattanut enemmänkin järjestäytyneen tekemisen kautta. Siis palapelejä, muistipelejä, piirtämistä ynnä muuta tavallista. Mokattamin lapset riehuvat tarpeeksi muutenkin, joten pieni keskiyttymisen opettelu ei tee pahaa yhdellekään heistä. |